Täällä minä istun asuntoni lattialla itkemässä ja kirjoittamassa.
Minä joka olen edelleen kadoksissa jopa parhaalta ystävältäni.
Yritin olla reipas ja tartuin imuriin mutta kyyneleet vain tulivat.
Istun pimeässä asunnossani ja odotan,että joku tulisi pelastamaan minut.
Tiedän,että kukaan ei tule.
Ei kukaan voi tietää miltä minusta tuntuu juuri nyt.
Minä olen aivan särkynyt ja haavoitettu.
Tuntuu etten jaksa edes hengittää eikä minua edes kiinnosta vaikka kuolisin tähän paikkaan niin paljon minuun sattuu juuri nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti