Eilen minä katosin ja lakkasin olemasta.
Katosin minun ystävänikin elämästä.
Minä vain haihduin ja lakkasin olemasta.
Sammutin puhelimeni.
Miten helppoa kadota ja silti niin vaikeaa.
Enhän minä oikeasti mihinkään hävinnyt tai kadonnut vaikka sitä toivoinkin.
Minä vain vaihdoin paikkaa.Tai minun kirjoitukseni vaihtoivat.
Minä luulen pääseväni karkuun vaikka tiedän ettei elämä niin mene.
Kohta minun on kuitenkin palattava takaisin.
Mutta ei vielä tänään.
Eikä ehkä huomennakaan.
Tiedän etten voi ikuisesti piileskellä kaikelta ja kaikilta mutta vielä en ole valmis kohtaamaan mitään enkä ketään.
Minut on ihan oikeesti JÄTETTY!
Ja taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti