tiistai 20. maaliskuuta 2012

Luopumista

Tämä päivä on se hetki elämässä jolloin toivoisi voivansa haihtua savuna ilmaan tai,että maa nielaisi.
Juuri nyt tuntuu siltä,että tämän kohtaamisenkin olisi voinut jättää väliin ja elämässä pääsisi juuri nyt helpommalla.
Vaikka kaikki ne pienet rippeet mitä hän antoi minulle olivat mitättömiä ehkä jonkun mielestä niin minulle ne oli kaikki.
Minä olisin antanut hänelle koko elämäni mutta ei hän ollut valmis luopumaan omastaan.
Kaikki kävi vain niin ettei minulla ollut mitään muuta,kuin hänet ja hänellä oli koko ajan oma elämä elettävänä.
Hän jatkoi matkaansa ja minä seison edelleen siinä pysäkillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti