Pienet hetket

Minä haluaisin tehdä taas sen saman tempun mitä minä tein jo kerran.
Minä rukoilin ja pyysin Häntä antamaan minulle edes ne pienet hetket.
Lupasin suostua kaikkeen kunhan voin edes hetken olla onnellinen.
Lupasin etten kertaakaan enää ajaisi Häntä selkä seinää vasten.
En pyytäisi häntä valitsemaan vaan tyytyisin siihen mitä Hän oli valmis minulle antamaan.
Minä olin edes aina sen pienen hetken onnellinen sen sijaan,kuin olisin ollut koko ajan onneton.
Mutta sitten minä vain halusin saada sen kaiken.
Ja siltikään minä en pyytänyt enkä vaatinut mitään.
Minä jaksoin odottaa ja toivoa.
Toivoa ja odottaa.
Ja toivoa vielä lisää.
Minä ajattelin ja toivoin olevani jotain enemmän.
Jotain jonka takia osaisi ja voisi tehdä päätöksiä.
Mutta ei se niin mennyt.
Ei lähellekään.
Ei Hän edelleenkään mitään luvannut.
Ei koskaan mutta minä jaksoin toivoa