Minä olen tänäänkin avannut puhelimeni useaan kertaan vain huomatakseni ettei siellä ole mitään.
Ja silti aina avatessani olen jaksanut toivoa ja uskoa,että Hänkin kaipaisi minua kuten minä häntä.
Mutta ei sinne ilmesty ainuttakaan viestiä vaikka kuinka toivon.
Puhelimeni huutaa tyhjyyttään samoin,kuin minun sydämeni.
Oliko kaikki hänelle todellakin niin helppoa ja yksinkertaista.
Hän vain päätti poistaa minut elämästään ja siinä kaikki.
Suoko hän ainuttakaan ajatusta sille miltä minusta tuntuu tai epäileekö hän kertaakaan tehneensä väärän valinnan?
Mielessäni on niin paljon kysymättömiä kysymyksiä.Niitä joihin en todennäköisesti tule ikinä saamaan vastausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti