Ihme
Usko, että ihmeitä voi tapahtua.
Sait tämän
kortin, koska jokin tilanteessasi on niin suurta, että uskot
tarvitsevasi ihmeen asioiden onnistumiseksi. Voi olla, että olet myös
juuri kokenut ihmeen. Kun saat suuren siunauksen, ilmaise
kiitollisuutesi jumalalliselle niin kiitollisuutesi nostaa osaltaan
maapallon valoa ja värähtelytasoa. Ihmisen mieli ja käsityskyky on
rajallinen, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista.
Usko, että
ihmeitä voi tapahtua. Jos jokin on tarkoitettu tapahtuvaksi, universumi
löytää siihen keinon. Sinä olet siunattu saadessasi tämän kortin, sillä
se resonoi myös numerolla 33, joka kertoo, että Ylösnousseet mestarit,
kuten Jeesus Kristus, ovat tukenasi ja valaisevat tilannettasi! Usko ja
luota! Sinua ja tilannettasi ohjataan ja autetaan korkeimmalta
mahdolliselta taholta.
Kortti voi viestiä, että sinun ei mielestäsi
pitäisi rajoittaa enkeleitä päättämällä, miten jonkin asian pitää
tapahtua. Näe vain onnistunut lopputulos ja anna enkeleiden järjestellä
omalla viisaudellaan reitit tuohon lopputulokseen. Jos pyytämäsi
lopputulos on asianosaisten sielunsopimuksen mukainen ja kaikkien
osapuolten parhaaksi, enkelit järjestävät asian.
Arkkienkeli Uriel
Olen valmis eheytymään ja astumaan eteenpäin.
Arkkienkeli Uriel tuo elämääsi rauhaa ja tasapainoa. Kun olet
huolissasi tai pelkäät, puristat tuntemuksesi Solar Plexukseen, vatsan
seudulle. Se vie voimiasi ja laskee värähtelytasoasi. Arkkienkeli Uriel
sulattaa valollaan kipeitä tuntemuksiasi. Hän auttaa sinua eheyttämään
mielesi ja sydämesi kipeistä muistoista.
Eheytyminen tapahtuu
parhaiten anteeksiantamuksen kautta. Pyydä Arkkienkeli Urielia auttamaan
sinua, että pystyisit antamaan anteeksi menneille, myös itsellesi.
Arkkienkeli Uriel auttaa sinua löytämään rauhan ja levollisuuden tilan.
Pyydä häneltä viisautta ja henkisyyttä ja hän laskee harteillesi
purppuran ja kullan hohtoisen viitan. Tunne rauha, levollisuus ja ykseys
maailmankaikkeuden kanssa.
Tekstit P.Lehtonen
keskiviikko 16. maaliskuuta 2016
tiistai 15. maaliskuuta 2016
(H)Ajatelma
Minun kai pitäisi tehdä jokin ratkaisu.
Ratkaistava asia jota ei ole vielä edes tapahtunut mutta joka saattaa vaikutta koko loppuelämääni.
Tämän suhteen alusta on kulunut aikaa jo yli neljä vuotta,viides vuosi siis menossa.
Suhde ei ole edennyt toivomallani tavalla tai osittain on mutta silti jotain oleellista ja merkittävää puuttuu.
Luulen aikuisena jo tietäväni mitä toivon ja mitä haluan mutta entä,kun en voi vaikuttaa kaikkeen siihen itse?
Pitääkö siis vain tyytyä tähän vai onko oikeus "vaatia" enemmän?
Mielessäni pyörii sen sata ja tuhat kysymystä joihin en tunne löytäväni oikeaa vastausta.
Usein tunnen olevani yksin tässäkin suhteessa.
Jos tunnen niin niin onko se vain tunne vai sittenkin totta?
Ratkaistava asia jota ei ole vielä edes tapahtunut mutta joka saattaa vaikutta koko loppuelämääni.
Tämän suhteen alusta on kulunut aikaa jo yli neljä vuotta,viides vuosi siis menossa.
Suhde ei ole edennyt toivomallani tavalla tai osittain on mutta silti jotain oleellista ja merkittävää puuttuu.
Luulen aikuisena jo tietäväni mitä toivon ja mitä haluan mutta entä,kun en voi vaikuttaa kaikkeen siihen itse?
Pitääkö siis vain tyytyä tähän vai onko oikeus "vaatia" enemmän?
Mielessäni pyörii sen sata ja tuhat kysymystä joihin en tunne löytäväni oikeaa vastausta.
Usein tunnen olevani yksin tässäkin suhteessa.
Jos tunnen niin niin onko se vain tunne vai sittenkin totta?
Muisto
Jostain ihmeen syystä tämä blogini tuli mieleen.En meinannut edes muistaa miten tänne pääsee kirjautumaan mutta kokeilemalla löysin"tieni"takaisin.
Huomasin miten en ole kirjoittanut tänne aikoihin niinkuin en toiseenkaan blogiini.
Tänään siis päätin hieman ryhdistäytyä ja kirjoitta edes jotain.
Elämässäni on tapahtunut paljon ja siltikin paljon vielä odottaa tapahtumistaan.
Joulu.
Kolmas näitä joita ei pitänyt tulla sen ensimmäisen jälkeen.
Tuli sittenkin niinkuin sillä on aina tapana joka vuosi.
Juhlapyhät.
Minä en vaan pidä niistä.
Silloin on aivan liikaa aikaa ajatella.
No tosin sitä minulta ei ole koskaan puuttunut.Aikaa ajatella....
Voi,kun joskus olisi edes se pieni hetki jolloin niitä ajatuksia ei kuulisi.
Elämäni helpottuisi.
Minä vain taidan rakastaa liikaa ajattelemista.
Ja vihata sitä aivan yhtä paljon.
Huomasin miten en ole kirjoittanut tänne aikoihin niinkuin en toiseenkaan blogiini.
Tänään siis päätin hieman ryhdistäytyä ja kirjoitta edes jotain.
Elämässäni on tapahtunut paljon ja siltikin paljon vielä odottaa tapahtumistaan.
Joulu.
Kolmas näitä joita ei pitänyt tulla sen ensimmäisen jälkeen.
Tuli sittenkin niinkuin sillä on aina tapana joka vuosi.
Juhlapyhät.
Minä en vaan pidä niistä.
Silloin on aivan liikaa aikaa ajatella.
No tosin sitä minulta ei ole koskaan puuttunut.Aikaa ajatella....
Voi,kun joskus olisi edes se pieni hetki jolloin niitä ajatuksia ei kuulisi.
Elämäni helpottuisi.
Minä vain taidan rakastaa liikaa ajattelemista.
Ja vihata sitä aivan yhtä paljon.
Kolmen vuoden hiljaisuus
Hiljaistako?
Ei todellakaan.
Vaan paljon elettyä elämää ja monia kokemuksia rikkaampana.
Tänään palasin.
Tai päätin kokeilla osaanko enää edes tätä?
Luin kaiken aiemmin kirjoittamani ja voin vieläkin tuntea nuo kaikki samat tunteet uudestaan ja muistan miltä ne tuntuivat silloin.
Olen jotenkin unohtanut miten kirjoittaa ja silti olen kaivannut sitä osaa itsestäni joka osasi kirjoittaa.
Monta lyhyttä tarinaa minun tunteistani,vähän sanoja mutta paljon tunnetta.
Paljon kerrottavaa mutta mistä aloittaa?
Tuostako mihin kolme vuotta sitten päätin vaiko tästä päivästä?
Se jää nähtäväksi.
Mutta olen palannut jäädäkseni.
Ei todellakaan.
Vaan paljon elettyä elämää ja monia kokemuksia rikkaampana.
Tänään palasin.
Tai päätin kokeilla osaanko enää edes tätä?
Luin kaiken aiemmin kirjoittamani ja voin vieläkin tuntea nuo kaikki samat tunteet uudestaan ja muistan miltä ne tuntuivat silloin.
Olen jotenkin unohtanut miten kirjoittaa ja silti olen kaivannut sitä osaa itsestäni joka osasi kirjoittaa.
Monta lyhyttä tarinaa minun tunteistani,vähän sanoja mutta paljon tunnetta.
Paljon kerrottavaa mutta mistä aloittaa?
Tuostako mihin kolme vuotta sitten päätin vaiko tästä päivästä?
Se jää nähtäväksi.
Mutta olen palannut jäädäkseni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)